Usein kysytyt kysymykset

Painamalla kysymyksen otsikkoa aukeaa siihen liittyvä vastaus.

Miksi tarvitaan energiatodistus, vaikka jokainen voi energialaskusta seurata omaa kulutustaan?

Energiatodistus antaa mahdollisuuden verrata oman kiinteistön energiankulutusta muihin vastaaviin rakennuksiin, kun energiankulutus esitetään yhtenäisellä tavalla ja asteikolla. Pientalossa perheen asumistottumukset vaikuttavat energialaskun suuruuteen, jolloin energialaskun perusteella pientalojen vertailu ei anna oikeaa kuvaa.

Energiatodistuksessa ilmoitetaan rakennuksen käyttötarkoitusta varten tarvitsema energiamäärä, jolloin perheen asumistottumukset eivät vaikuta rakennuksen energialuokkaan. Energiatodistus mahdollistaa vertailun myös silloin, kun toisesta talosta olisi käytettävissä vain sähkölasku ja toisesta öljylasku.

Voiko isännöitsijäntodistukseen sisältyvä energiatodistus olla yli kolme kuukautta vanha?

Isännöitsijäntodistukseen sisältyvän energiatodistuksen voimassaolosta on kerrottu, että se on voimassa kuten isännöitsijäntodistus.  Isännöitsijäntodistuksen voimassaoloaikaa ei kuitenkaan säädöstasolla ole määritelty. Kohtalaisen vakiintunut käytäntö on, että isännötsijäntodistus saa olla esimerkiksi välityskohteen markkinoinnin aikana enintään kolme kuukautta vanha. Näin toteaa esimerkiksi Kiinteistövälitysalan Keskusliitto ryn Hyvän välitystavan ohje.

Käytännössä isännöitsijäntodistukseen sisältyvä energiatodistus perustuu aina toteutuneeseen kulutukseen ja lähkökohtaisesti sitä päivitetään kerran vuodessa. Saako siis isännöitsijäntodistukseen sisältyvä energiatodistus olla yli kolme kuukautta vanha asuntoa myytäessä tai vuokrattaessa?

VASTAUS: Isännöitsijäntodistukseen sisältyvä energiatodistus voi olla yli kolme kuukautta vanha edellyttäen, että se on muuten asianmukaisesti päivitetty.

Mikä katsotaan rakennuksen valmistumisajankohdaksi?

Rakennustodistusta ei vaadita myynnin tai vuokrauksen yhteydessä pientaloilta ja enintään kuuden asunnon yhtiöiltä, jotka ovat valmistuneet ennen lain voimaantuloa 1.1.2008. Mikä sitten katsotaan valmistumisajankohdaksi: käyttööottokatselmus vai loppukatselmus? Esimerkkinä vuonna 1990 käyttöönotettu pientalo, jossa loppukatselmus on jäänyt suorittamatta ja se suoritetaan maaliskuussa 2009. Mikäli valmistuminen rajataan käyttöönottokatselmukseen, energiatodistusta ei vaadita, mutta jos se rajataan loppukatselmukseen, energiatodistus vaadittaisiin. Milloin siis rakennus katsotaan valmiiksi?

VASTAUS: Rakennuksen valmistumisajankohtana on pidettävä ajankohtaa, jolloin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käyttöön otettavaksi eli se ajankohta jolloin rakennuksessa on tehty vähintään käyttööottokatselmus (eli osittainen loppukatselmus).

Miten rakennuksen bruttopinta-ala määritetään?

Energiatehokkuusluvun laskennassa käytettävänä pinta-alana käytetään rakennuksen bruttoalaa, josta on vähennetty lämmittämättömien tilojen osuus. Lämmittämättömällä tilalla tarkoitetaan rakennusta tai sen osaa, jossa ei ole lämmitysjärjestelmää. Lämmittämättömiä tiloja ovat esimerkiksi kylmät ullakot, kylmät autosuojat ja kylmät varastot.

Lämmitetyt tilat kuluttavat suurimman osan rakennuksen tarvitsemasta energiasta. Lämmittämättömien tilojen vaikutus energiankulutukseen on yleensä pieni, mutta niiden pinta-alan osuus bruttoalasta voi olla suuri. Jos tällaisten tilojen pinta-ala on otettu mukaan energiatehokkuusluvun laskentaan, on tämä antanut liian hyvän kuvan rakennuksen energiatehokkuudesta.

Ympäristöministeriö muutti 16.12.2008 asetusta rakennuksen energiatodistuksesta. Asetusmuutoksella selvennetään pinta-alaa, jota käytetään energiatehokkuusluvun laskennassa. Muutoksella varmistetaan, että energiatodistus kannustaa energiatehokkuuden parantamiseen ja että todistus antaa oikean kuvan rakennuksen energiatehokkuudesta.

Asetusmuutos tulee voimaan 1.1.2009. Ennen asetusmuutosta annetut energiatodistukset ovat voimassa todistuksissa mainitun ajan.

Vaikuttavatko vaatimukset uusien talojen energiatehokkuudesta niiden arkkitehtuuriin?

Rakennuslupaa haettaessa jokaisen rakennuksen on täytettävä rakentamismääräyksissä edellytetyt energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. Rakentamismääräyksissä ei oteta kantaa rakennuksen arkkitehtuuriin tai tontin ominaisuuksiin.

Rakennuksen arkkitehtuuri ja energiankulutus ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa eli arkkitehtoniset ratkaisut vaikuttavat myös energiankulutukseen ja sitä kautta energiatodistukseen. Paras lopputulos saadaan kaikkien rakennuksen suunnittelijoiden hyvällä yhteistyöllä.

Mistä lähtien todistus on hankittava?

Laki rakennuksen energiatodistuksesta  ja sitä täydentävä asetus tulivat voimaan vuoden 2008 alussa, minkä jälkeen energiatodistus on hankittava uutta rakennusta rakennettaessa.

Olemassa oleville rakennuksille tarvitaan energiatodistus myynnin tai vuokrauksen yhteydessä vuoden 2009 alusta lähtien. Toki todistukset voidaan tehdä etukäteen jo vuoden 2008 aikana.

Vapaaehtoisia energiatodistuksia olemassa oleville omakotitaloille voidaan antaa heti, kun ensimmäiset erillisten energiatodistusten antajat ovat pätevöityneet.

Mistä energiatodistuksen hinta muodostuu?

Todistuksen hinta riippuu rakennuksen tyypistä ja todistuksen laatimiseen vaadittavasta työmäärästä.

Vanhojen yli kuuden asunnon asuinrakennusten energiatodistuksen hintaan vaikuttavat muun muassa energiatodistuksen antotapa ja tarvittavien lähtötietojen saatavuus. Jos energiatodistus annetaan energiakatselmuksen yhteydessä, todistuksen osuus kustannuksista on hyvin pieni.

Kun energiatodistus annetaan osana isännöitsijäntodistusta, tietojen kerääminen voi ensimmäisellä kerralla aiheuttaa jonkin verran lisätyötä, mutta sen jälkeen todistukseen on päivitettävä vain muutama laskentatieto vuosittain.

Vanhan omakotitalon energiatodistuksen hintaan vaikuttavat muun muassa kiinteistön sijainti, lähtötietojen saatavuus sekä se, voidaanko todistuksen laatiminen yhdistää muuhun rakennukselle tehtävään tarkastukseen, kuten kunto- tai lämmityskattilatarkastukseen.

Miten energiatehokkuus lasketaan eri kiinteistöissä?

Energiatodistuksessa käytettävä rakennuksen energiatehokkuuden arviointi perustuu joko laskennalliseen kulutukseen tai rakennuksen toteutuneeseen energiankulutukseen.

Uusien rakennusten energiatehokkuus arvioidaan laskennallisen kulutuksen perusteella rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Enintään kuuden asunnon asuinrakennuksille energiakulutus lasketaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaisella laskentamenetelmällä. Muiden uudisrakennusten osalta laskentamenetelmänä voi käyttää muutakin soveltuvaa menetelmää.

Kun olemassa olevalle omakotitalolle tai enintään kuuden asunnon kiinteistölle laaditaan vapaaehtoinen energiatodistus, energiatehokkuus arvioidaan laskennallisen kulutuksen perusteella rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaan.

Muiden olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden laskenta perustuu toteutuneeseen kulutukseen.

Lisätietoa laskennasta:

 

Energiatodistus on oltava nähtävillä asunnon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Pitääkö asunto-osakkeen omistajan hankkia koko rakennusta koskeva energiatodistus?
Energiatodistukset ovat rakennus- tai rakennusryhmäkohtaisia, eivät asuntokohtaisia. Asunto-osakeyhtiö teettää koko rakennusta koskevan energiatodistuksen, eikä yksittäinen osakas joudu maksamaan todistuksen teettämistä. Todistuksen saa taloyhtiön isännöitsijältä tai hallituksen puheenjohtajalta.
Miksei vanhoilta omakotitaloilta vaadita energiatodistusta?

Rakennusten energiatehokkuuslainsäädännön tavoitteena on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen kustannustehokkaalla tavalla.

Uudispientaloissa energiatodistus syntyy osana suunnitteluprosessia. Sen sijaan hyvin moni-ilmeisessä vanhassa pientalokannassa energiatehokkuuden laskentaan ja todistuksen laatimiseen on vaikea löytää yleistä mallia, joka olisi kustannustehokas. Siksi energiatodistus halutaan pitää toistaiseksi vapaaehtoisena ennen lain voimaantuloa valmistuneille pientaloille.

Jokainen vastuullinen kiinteistön ostaja ottaa kuitenkin selvää, kuinka energiatehokas kiinteistö on. Siksi energiatodistuksen hankkiminen myös vanhoihin omakotitaloihin tulee olemaan kiinteistön myyjän intressi.

Energian hinnannousu korostaa energiansäästön merkitystä ja lisää kiinteistönomistajan halukkuutta selvittää, miten oman talon energiatehokkuutta on mahdollista parantaa.

Kuka energiatodistuksen antaa?

Uuden rakennuksen energiatodistuksen antaa rakennuksen pääsuunnittelija.

Energiakatselmuksen yhteydessä annettavan energiatodistuksen laatii katselmuksen tekijä. Isännöitsijätodistukseen sisältyvän energiatodistuksen antaa taloyhtiön isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja.

Erillisen energiatodistuksen antajalla täytyy olla soveltuva rakennusalan tai talotekniikka-alan tutkinto, kuten ammattikorkeakoulututkinto tai näitä ylempi vastaava tutkinto taikka aikaisempi rakennusinsinöörin, rakennusarkkitehdin, lvi-, kone- tai sähköinsinöörin, lvi- tai sähköteknikon tai rakennusmestarin tutkinto. Pätevyyden toteaja voi hyväksyä tutkinnon korvaamisen vähintään kolmen vuoden työkokemuksella rakennusten energiankäyttöön liittyvissä tehtävissä. Lisäksi todistuksen antajan täytyy olla perehtynyt energiatodistuksen laadintaan ja energiatodistusta koskeviin säädöksiin.

Koulutus tai työkokemus ei suoraan anna erillisen energiatodistuksen antajan pätevyyttä, vaan se varmennetaan aina ympäristöministeriön hyväksymän pätevyyden toteajan järjestämässä kokeessa. Pätevyyden toteajiksi on hyväksytty FISE Oy ja Kiinteistöalan koulutussäätiö.

Täytyykö energiatodistus olla kaikilla rakennuksilla?

Todistus on hankittava vain silloin, kun rakennus otetaan käyttöön, myydään tai vuokrataan.

Energiatodistus on pakollinen uusille rakennuksille ja suurelle osalle olemassa olevia rakennuksia. Olemassa oleville omakotitaloille ja enintään kuuden huoneiston kiinteistöille energiatodistus on  vapaaehtoinen.

Todistusta ei vaadita vapaa-ajan asunnoilta, joita käytetään alle neljä kuukautta vuodessa, eikä kooltaan alle 50 m2 rakennuksilta. Vaatimus ei koske myöskään teollisuusrakennuksia, suojeltuja rakennuksia tai kirkkoja.

Voiko rakennuksen tai asunnon myydä ilman energiatodistusta?

Kun asuntoa myydään tai vuokrataan, todistuksen on oltava mahdollisen ostajan tai vuokralaisen nähtävillä.

Myös kiinteistön myyntitilanteessa energiatodistus on aina sekä myyjän että ostajan etu, vaikka ilman energiatodistusta tehty kauppa onkin laillisesti pätevä.

Miten energiatodistus koskee vapaa-ajan asuntoja?

Vapaa-ajan asunnon määritelmä

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan muuhun kuin vakituiseen asumiseen tarkoitettua asuinrakennusta. Vapaa-ajan asunto voi olla joko ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu tai muuhun kuin talviaikaiseen käyttöön suunniteltu. Energiatodistusta laadittaessa vapaa-ajanrakennuksille, kuluu rakennus käyttötarkoitusluokkaan 01 Erilliset pientalot (pienet asuinrakennukset)

Ns. saunamökki kuuluu käyttötarkoitusluokkaan muut rakennukset. Useimmissa tapauksissa saunamökit jäävät alle 50 m² pinta-alarajan eikä niissä kyetä talviaikaan ylläpitämään lämpimän tilan olosuhteita.

Milloin tarvitaan energiatodistus?

Energiatodistus vaaditaan uusilta vapaa-ajan asuinrakennuksilta rakennusluvan yhteydessä, jos rakennuksen käyttötarkoitus on ympärivuotinen tai talviaikainen.

Olemassa olevilta yli kuuden asunnon rakennuksilta ja rakennusryhmiltä todistus vaaditaan rakennusta tai sen osaa taikka hallintaoikeutta myytäessä tahi vuokrattaessa, jos rakennukset on tarkoitettu ympärivuotiseen tai talviaikaiseen käyttöön.

Milloin ei tarvita energiatodistusta?

Jos rakennuksen pinta-ala on enintään 50 m², ei tarvita energiatodistusta vaikka rakennus olisikin suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön.

Vapaa-ajan rakennukselle, jota on tarkoitettu käytettäväksi enintään neljän kuukauden ajan vuodessa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi loma-asuntoa, jota ei ole suunniteltu kokovuotiseen tai talviaikaiseen käyttöön. Tällaisille loma-asunnoille on tunnusomaista, ettei niissä ole talviaikaiseen käyttöön mitoitettua lämmitysjärjestelmää eikä niissä talvella kyetä ylläpitämään lämpimän tilan olosuhteita. Rakennuksessa voi kuitenkin olla takka, kamiina tai muu tulisija.

Jos rakennus tai rakennusryhmä on valmistunut ennen lain voimaantuloa (1.1.2008) ja se koostuu enintään kuudesta asunnosta, ei tarvita energiatodistusta, mutta sen hankkimista pidetään suositeltavana.

Poikkeuksia ja muuta huomioitavaa

Jos rakennus on ns. väliaikainen rakennus, jonka suunniteltu käyttöaika on enintään kaksi vuotta, ei energiatodistusta vaadita.

Paikallinen rakennusvalvonta voi määrätä näitä ohjeita tiukempia vaatimuksia.

Voiko isännöitsijäntodistukseen sisältyvän energiatodistuksen antaa muissakin rakennuksissa kuin asunto-osakeyhtiöissä?

Voi. Rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain mukaan isännöitsijätodistukseen sisältyvän energiatodistuksen antaa yhtiön isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja. Isännöitsijäksi voidaan katsoa myös muulla nimikkeellä tehtävää hoitava henkilö.

Kun lakia rakennuksen energiatehokkuudesta säädettiin, tarkoituksena oli todelliseen kulutuksen perustuva energiatehokkuuden määrittely silloin, kun kulutus on tiedossa. Tarkoituksenmukaista on, että energiatodistuksen voi antaa henkilö, jolla on tiedossaan energian todellinen kulutus. Laissa ei ole ollut tarkoitus rajata tätä mahdollisuutta koskemaan ainoastaan asunto-osakeyhtiöitä, joissa on "isännöitsijä" -nimikkeellä toimiva henkilö. Näin ollen energiatodistuksen osana isännöitsijätodistusta voi antaa henkilö, joka hoitaa asiaa ja tietää todellisen kulutuksen.

Isännöitsijätodistukseen sisältyvän energiatodistuksen voi siis antaa myös muissa taloissa kuin asunto-osakeyhtiössä; esim. kiinteistö- ja vuokrataloyhtiöissä sekä muissa kuin asuinrakennuksissa. Ohjeet isännöitsijäntodistukseen sisältyvän todistuksen laatimiseen on annettu YM:n asetuksen liitteessä 4.

Ohjeet isännöitsijätodistuksen sisällöstä on annettu asunto-osakeyhtiölain 55 §:ssä. Kiinteistöissä, joita asuntoyhtiölaki ei koske, tehdään isännöitsijäntodistus soveltuvin osin asuntoyhtiölain 55 § noudattaen.

Isännöitsijäntodistukseksi voidaan suppeimmillaan katsoa asiakirja, joka sisältää energiatodistuslomakkeen, tiedon energiatodistuksen antopäivämäärästä, energiatodistuksen antajan nimen ja allekirjoituksen. Asiakirja tulee otsikoida isännöitsijäntodistukseksi. Asiakirjaa voitaisiin esimerkiksi kutsua nimellä "Isännöitsijäntodistus rakennuksen energiatehokkuudesta".

Miten sähkölämmitteisen rakennuksen energiatodistus laaditaan?

Sähkölämmitteisen rakennuksen energiatodistuksen laadinnassa tärkeää on selvittää kohteen sähkön kokonaiskulutus ja laskea siitä esiin lämmitys- ja kiinteistösähkön sekä lämpimän veden energiankulutuksen osuudet. Tätä varten on selvitettävä joko sähköyhtiöstä tai huoneistojen haltijoilta sähkönkulutustiedot.

Lisätietoja sähkölämmitteisen rakennuksen energiatehokkuusluvun laskennasta löytyy päivitetystä Energiatodistusoppaasta. Aiheesta on tehty myös isännöitsijäntodistukseen sisältyvän energiatodistuksen laskentaesimerkki, jossa kohteena on erillis- ja paritaloista koostuva sähkölämmitteinen taloyhtiö.

Uudistuneen energiatodistusoppaan sekä laskentaesimerkin löydät kohdasta: Energiatodistukset.

Onko energiatodistuksen aina oltava värillinen?

Asuntovälittäjä tilaa samasta taloyhtiöstä yhdestä välityskohteesta energiatodistuksen sisältävän isännöitsijäntodistuksen, ja muihin samasta yhtiöstä oleviin välityskohteisiin kyseinen energiatodistus kopioidaan. Onko menettely lain mukainen kun energiatodistus ei sananmukaisesti ole isännöitsijäntodistuksen osa niissä välityskohteissa, joihin energiatodistus on kopioitu? Monet isännöitsijät eivät voi värikopiokoneen puuttuessa edes antaa isännöitsijäntodistusta, joka sisältäisi värillisen energiatodistuksen. Edellisiin liittyen vaaditaanko, että energiatodistus on aina värillinen?

VASTAUS: Energiatodistus tulee esittää kun tiloja myydään tai vuokrataan (poislukien pientalot ja enintään kuuden asunnon taloyhtiöt). Esittelytilanteessa on oltava nähtävillä asetuksen edellyttämä värillinen energiatodistus. Mikään ei kuitenkaan estä jakamasta siitä mustavalkoisia kopioita halukkaille.